sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Hapanimelä rapukeitto

Yön yli merroissa oli yhdeksän rapua. Liian vähän rapujuhlia varten, mutta juuri sopivasti herkulliseen keittoon. Siitä tuli nyt hapanimelää - vahingossa.

Alkuun ravut keitetään 1,5 litrassa vettä. Tässä vaiheessa ei tarvita suolaa ja sokeria. Itselläni vanhasta tottumuksesta jälkimmäistä meni kourallinen - siitä imelyys.

Jäähdytetyitsä ravuista otetaan saksi- ja pyrstölihat erikseen. Sen jälkeen kuoria keitetään tunnin verran keitinliemessä kruunitillin kanssa. Lopuksi liemi siivilöidään talteen.

Liemi suurustetaan jauhoilla. Lisätään 2 dl kermaa ja halutessa hieman sulatejuustoa.
Lopuksi lisätään nippu silputtua vihreää tilliä ja ravun lihat. Maustetaan suolalla.

Tässä vaiheeessa keitto oli makeaa, joten lisäsin hieman väkiviinaetikkaa. Nyt siitä tuli hapanimelää - herkullista.





tiistai 22. elokuuta 2017

Metsät on nyt sieniä täynnä

... ainakin Etelä-Savossa Ristiinassa. Sienikopat täyttyi vilauksessa.

Kanttarelleja on enemmän kuin viitsii kerätä. Otin vain parhaimpia.


Herkkutatit pääsi yllättämään. Sienikoppa on takana vasemmalla. Tuulitakista tehdyllä säkillä sain tatit n. 40 litraa pois metsästä. Niitä kuivattiin saunan lauteilla koko vuorokausi.


Muutamia pieniä ja sieviä eiliseltä. Nuo on jo grillattu.


Haaparouskut ryöppäsin. Tehdään sienisalaattia ja voisi kehitellä myös jonkinsorttisen sienipiiraan.


maanantai 14. elokuuta 2017

Inari 2017 ruokamuistoja

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä Inarijärven reissusta. Sen kunniaksi vietin siellä retkielämää nyt lähes kaksi viikkoa heinä-elokuun vaihteessa.

Tässä joitain ruokapainotteisia muistoja matkalta.

Vieraileva kokkimme valmisti maukkaat ja värikkäätä harjuswrapit.


Lähtötunnelmissa. Ensimmäisen viikon saimme nautttia jopa helteisestä säästä.


Aamiaisen perustaa ovat jälkiuuniviipaleet ja graavi kala. Tällä kertaa raudusta.


Vuosien varrella suurimmat harjukset ovat olleet 56 ja 55 senttiset jo vuonna 1992. Nyt leirirannasta tuli kuvan 54 senttinen köriläs.


Inarin loistokasta arkiruokaa: harjukset rivissä.


Näistä lähtee harjus wok.




Ja tässä sitä on lautasella.


 Paistettua harjusta, kikherneitä ja haperokastiketta.


Reissun ensimmäiset lakat voitiin poimia vasta viimeisenä päivänä 5.8. Hyvältä maistuivat ohralätyn kanssa. 

Kalan säilyvyyttä kesälämpöisillä saa hiemen pidennettyä savustamalla. Hyvää välipalaa.


Inarin keittiömme etualalla. Telttasauna taustalla.


Loppureissun aikana sää palautui Inarin normaaliksi: vaihtelevaa pilvisyyttä ja tuulta.
Kuva Vasikkaselän reunamilta.


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Grillattu kuha ja vihanneksia

Helpointa on grillata kalaa kokonaisena. Niistä kovapintaiset, kuten kuha ja ahven, soveltuvat tähän erityisen hyvin.

Lisukkeeksi valikoitui nyt rasiallinen luumukirsikkatomaatteja ja paksoita.


Grillattavaa kalaa ei mausteta mitenkään. Kypsennellään vaan rauhassa, n. 20 minuuttia, kunnes nesteet rupeavat valumaan ja silmä muljahtaa.


Herkku lautasella. Lisukkeena on myös kikherneistä ja katkaravuista tehty curry (laitan reseptin vielä erikseen).


Raikas salaatti syntyy nopeasti tomaateista, basilikasta ja balsamikokastikkeesta.



keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Täydellinen sienikastike

Täydellisen sienikastikkeen saa tehtyä mihin aikaan vuodesta tahansa, kunhan valitsee sopivat sienet. Kaupasta niitä tuoreina läpi vuoden. Juuri nyt on vielä korvasieniaiaka. Osa syksyn tateista ja suppilovahveroista löytyy kaapista kuivattuna.

Herkullisuuden salaisuus on aika ja yksinkertaisuus. Jokainen sienilaji antaa kastikkeelle  oman makunsa. Täydellisia sienikastikkeita siis on useita erilaisia.

Sienten lisäksi tarvitaan vain sipuilia, kermaa ja suolaa. Aikaa kannattaa varata vähintään tunti mielellään kaksi. Pitkä hauduttaminen tekee mausta täyteläisen.

Kuvan kuivatuista matsutakesienistä tein soossin kilpailureseptiini. Äänestä vielä tänään 31.5.


Harvinaista herkkua. Matsutake Ylä-Lapin kasvupaikallaan.


Korvasienet ovat nyt jo suuria. Kannattaa pitää kiirettä.


perjantai 26. toukokuuta 2017

Katajanmarjahilloke arctica

Katajanmarjat ovat varmaan ainoita Suomen luonnosta läpi vuoden kerättäviä marjoja, vaikka tarkalleen ottaen ovatkin katajapensaan käpyjä. Tummat ovat kypsia ja vihreät raakoja -vuotta nuorempia. Tavallisesti kypsiä marjoja käytetään kokonaisten pippurien tavoin antamaan aromia ja syvyyttä riistaruokien makuun.

Nyt tein ensi kertaa vihreistä marjoista pienen hillokkeen:
Kourallinen marjoja
Saman verran sokeria
Tilkka vettä.

Murskataan marjat morttelissa. Kiehautetaan vesi ja sokeri ja lisätään murskatut marjat. Annetaan hetki vielä hautua ja jäähdytetään.

Takuulla aromikas lisuke lihalle tai voimakkaalle makkaralle.

Tämä lisuke on osa erähenkistä kilpailureseptiäni. Nyt on mahdollisuus tehdä erähenkisyyttää isolle yleisölle tutummaksi. Äänestä täällä.

PS.
Vaikka kilpailun järjestää kaupallinen yritys, teen itse tätä ainoastaan rakkaudesta luontoon ja hyvään ruokaan.


Kuvassa Jäämeren rannalta maan myötäisestä pensaasta pomittuja marjoja.


Hillokkeen tekstuuri on rouhea ja väri myrkyn vihreä.


tiistai 9. toukokuuta 2017

Chorizo erämiehen tapaan

Osallistun tällä reseptillä Snellmanin kutsukilpailuun: Äänestyslinkki

Chrizot keskipisteenä rakennan kolmen lisukkeen aterian 100% suomalaisista raaka-aineista. Sen terästää muutama tippa vihreistä katajanmarjoista tehtyä hillokketta.

Voimakasarominen katajanmarjahilloke valmistuu hetkessä tilkasta vettä, kourallisesta marjoja ja samasta määrästä sokeria. Murskataan marjat morttelissa. Lisätään sokerin kanssa kiehuvaan vesitilkkaan ja keitetään nopeasti kokoon. Jäähdytetään.

Ensimmäinen lisuke on maualtaan ainutlaatuinen ja täyteläinen matsutake- eli tuoksuvalmuskasoosi. Koska niitä harvemmalta löytyy valmiiksi kaapista, voi käyttää myös kuivattuja herkkutatteja. Kuullotetaan silputtu sipuli, johon lisätään liotetut sienet, kerma ja suola. Keitetään hiljakseen kokoon.

Toinen lisuke on makea ja aromikas punasipuli-omena-hauduke. Kuoritaan ja viipaloidaan sipulit ja omena. Kuullotetaan pannulla ja lisätään sokeri ja suola. Annetaan hautua kannen alla.

Kolmas lisuke on kirpeän raikas salaatti. Se valmistuu rucolasta, kirsikkatomaateista ja puolukoista. Päälle pirskauttetaan rypsiöljystä, väkiviinaetikasta ja sokerista sekoitettua kastiketta.

Äänestyslinkki



Tässä pääraaka-aineet toukokuun 9. päivän lumiraesateessa Helsingin keskustassa.


Hillokkeeseen valitsin nyt vihreitä eli raakoja katajanmarjoja. Miedompi versio syntyy kypsistä, tumman sinisistä.


Syksyinen puolukka on hyvän mielen lähde.


Syksy 2014 oli erinomainen matsutake-vuosi Inarijärven saarilla.


Inarijärvellä mahtuu kulkemaan. Oikeana vuonna, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa saattaa matsutakekin löytyä.